Uutiset

Autot

Koiviston Auto sopeutuu kentän muutoksiin

Suomalaisessa linja-autoliikenteessä eletään nyt suurten muutosten aikaa. Kaupunkiliikennettä on kilpailutettu aiempaa laajemmin ja kaukoliikenteessä siirrytään käytännössä vapaan kilpailun aikakauteen. Muutokset vaativat tarkkailua ja sopeutumista myös perinteikkäiltä toimijoilta.

Tänään Suomen suurimpien linja-autoyritysten joukkoon lukeutuvan Koiviston Auto -konsernin juuret ovat 1920-luvun Karjalassa, joten konsernia voidaan pitää hyvin perinteikkäänä toimijana alallaan. Toivo Tommolan Koivistossa perustama yritys on vuosikymmenten saatossa kasvanut ja kehittynyt sekä sopeutunut toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten mukaan.

”Alalla pitkään jatkunut vakaus on vaihtunut epävarmuuteen ja nopeisiin muutoksiin”, pohtii Koiviston Auto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Markkula keväisessä Lahdessa.

Markkulan mukaan niin paikallisliikenteen kilpailuttaminen kuin kaukoliikenteen asteittainen avautuminen ovat kumpikin tämän perinteikkään toimijan arkeen vaikuttavia murroksia.

”Varsinkin kaukoliikenteessä tilannetta voidaan verrata 1930-luvun vapaan kilpailun aikaan”, maalaa Markkula, jonka edustamassa konsernissa ajetaan matkustajia noin 750 ajoneuvon voimalla.

Toimitusjohtaja Markkulan mukaan alan toimijoilla on oltava valmius uudistumiseen toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaan. Kaukoliikenteen asteittainen vapautuminen tuo markkinoille uusia yrittäjiä ja uusia vuoroja, joskin uusien matkustajien löytyminen on edelleen epävarmaa.

”Esimerkiksi Lahden ja Turun välinen liikenne vapautuu kilpailulle heinäkuun alussa ja nykytiedon valossa linjan vuoromäärä kaksinkertaistuu uusien yrittäjien myötä. Mielestäni tällaisessa tilanteessa on selvää, ettei matkustajia riitä kaikille. Ajamme näitä linjoja entiseen tapaan myös jatkossa, joskin seurantaa ja tarkkailua vaaditaan aiempaa enemmän”, valottaa Markkula tulevaa.

Toimitusjohtajan mukaan taloudellisesti kannattamaton liikenne ei ole kenenkään edun mukaista, joten matkustajamäärät ja niiden kehittyminen vaikuttavat huomattavissa määrin liikenteen tulevaisuuteen ja vuoromääriin.

Markkulan arvioiden mukaan vuoromäärät tulevat kasvamaan suurten kaupunkien välisessä liikenteessä, missä matkustajamäärät ovat verrattain suuria. Toisin on maaseudulla, missä liikenne tulee mitä ilmeisimmin vähentymään lähivuosien aikana.

Kaupunkien välistä kaukoliikennettä nopeammin muutokset näkyvät keskisuurten kaupunkien paikallisliikenteessä, joka kilpailutettiin menneen talven aikana ensimmäistä kertaa. Koiviston Auto -konsernin yhtiöt liikennöivät jatkossakin niin Kuopiossa, Oulussa, Jyväskylässä kuin kotipaikkakunnallaan Lahdessakin.

”Kilpailutus oli meille näillä alueilla uusi asia ja näin jälkeenpäin voidaan todeta, että meille kävi lopulta aika hyvin”, summaa Markkula heinäkuussa alkavaa kaupunkiliikennettä, joka vaatii toimijalta niin investointeja kuin toiminnan sopeuttamistakin.

Koiviston Auto -konserni hankkii alkavaa liikennettä varten kaikkiaan 112 uutta linja-autoa, joista valtaosa on hollantilaisia VDL Citea LLE -kevytrakennebusseja. 78 Lahteen, Jyväskylään ja Kuopioon sijoitettavan kaksiakselisen VDL-bussin lisäksi laivastoa vahvistetaan 16 Lahteen päätyvällä Volvo 8908 LE -teliautolla sekä 18 Jyväskylään toimitettavalla Scania Citywide LE -teliautolla.

”Elinkaarikustannukset ovat muodostuneet uuden kaluston hankinnan yhteydessä tärkeäksi tekijäksi ainakin meidän kohdalla”, kertoo konsernin kalustosta vastaava tekninen johtaja Jouko Nykänen, jonka mukaan kaluston valinnassa huomioitiin myös ajoneuvojen tekniset ominaisuudet yhdessä toimitusaikojen kanssa.

”Mihin ne vanhat autot laitetaan?”

Koiviston Auto -konserniin hankitaan kuluvan vuoden aikana 112 uutta kaupunkilinja-autoa, jotka otetaan käyttöön kesän aikana. Käytössä aiemmin ollutta kalustoa voidaan hyödyntää edelleen ikä- ja päästörajojen puitteissa, joskin uudistuksen yhteydessä kalustoa joudutaan myös poistamaan.

”Käytännössä poistolistalla on 1990-luvun kalustoa, jonka hyödyntämiselle ei ole järkevää kanavaa”, kertoo konsernin tekninen johtaja Jouko Nykänen, jonka mukaan valtaosa autoista joudutaan romuttamaan.

Ennen romuttamista autoista kerätään ehjiä ja kunnostuskelpoisia komponentteja konsernin ajoneuvoissa käytettäviksi. Nykäsen mukaan konsernissa pyritään lähtökohtaisesti varastoimaan pääkomponentit käytössä oleviin ajoneuvotyyppeihin.

”Nyt tapahtuvien muutosten johdosta meiltä poistuu monta autotyyppiä, joihin meiltä löytyy edelleen paljon varaosia. Näitä osia tulemme lisäämään verkkokauppamme valikoimaan, joten 1990-luvun linja-auton omistajalla on mahdollisuus tehdä nyt edullisia löytöjä”, kertoo Nykänen esitellessään verkkokaupan varastohyllyjä, joissa on niin uusia, tarkastettuja tai peruskunnostettuja komponentteja.

Lue lisää Koiviston Auton muutoksista Ammattiautot -lehden numerosta 6/2014.

Ari Perttilä

Lue seuraavaksi