Suomen Pikkubussiliitto ry pelkää konkurssiaaltoa

Suomen Pikkubussiliitto on huolissaan liikenne- ja viestintäministeriön perääntymisestä henkilöliikennelainsäädäntöä koskevasta uudistushankkeesta. Säännösmuutosten keskeinen vaikutus olisi ollut henkilöliikennemarkkinoiden kilpailun kehittäminen. Muutokset olisivat helpottaneet pienoislinja-autoilijoiden, eli niin sanottujen pikkubussiyrittäjien elinkeinonharjoittamista, joka on viime aikoina hankaloitunut kriittiseen pisteeseen. Pikkubussiyrittäjiä edustava Suomen Pikkubussiliitto olisi toivonut muutoksia, joiden myötä olisi poistunut keinotekoinen raja-aita taksi- ja linja-autoliikenteen väliltä. Pikkubussiyrittäjien toimintaan vaikuttavat sekä taksilait että joukkoliikennelait. Pahimmassa tapauksessa molemmat lait vain hankaloittavat yrittäjien toimintaa tarpeettomasti.

”Tällä hetkellä mikään laki ei ota huomioon 1-16-paikkasten pienoislinja-autojen kuljetusyrittäjiä, joilla on D1-ajokortti. Joukkoliikennelaki on suunniteltu isojen linja-autojen kuljetusyrityksille ja taksiliikennelaki taksiautoilijoille. Tarvetta kuitenkin on näille ns. pikkubusseille, joiden avulla voidaan hoitaa niin invakuljetuksia kuin yksityisten ja kuntien ryhmäkuljetuksia, kuten koululaisajoja ja vanhusten päivätoimintoajoja. Liikennöinti on hankalaa, kun ei voi olla varma, miten voimassa olevia lakeja sovelletaan pikkubussitoimintaan”, kertoo Suomen Pikkubussiliiton puheenjohtaja Jari Kujala.

Ministeriön alun perin esittämät muutokset olisivat selkeyttäneet pikkubussiyrittäjien toimintamahdollisuuksia sekä tarjonneet muutenkin uusia keinoja elinkeinon elävöittämiseen esim. mahdollisuudella monipuolistaa kuljetustoimintaa. Ministeriön esittämät muutokset olisivat tulleet tarpeeseen, kun alalla on muutenkin jo vaikeuksia. Vuoden vaihteessa joukkoliikenneluvallisella autolla ei ole enää mahdollista lainkaan ajaa Kela-kuljetuksia, joita on vuodessa 5 miljoonaa ja joiden arvo on yli 200 miljoonaa euroa. Kela päätti suorahankintana tilata kaikki kuljetuksensa taksiliikenneluvallisilta yrittäjiltä.

”Ihmettelen, miten jatkossa taksiautot edes riittävät hoitamaan kaikki Kela-kuljetukset, kun aiemmin taksiautoilijat ovat hoitaneet ainoastaan hieman yli puolet Kela-kuljetuksista”, toteaa Kujala.

Nykyinen lainsäädäntö estää monin tavoin sen, että henkilökuljetuspalveluiden järjestämis- ja tuotantoprosessit toimisivat tehokkaasti. Suurimmat esteet koskevat taksi- ja linja-autoliikenteen eroja, kuten ministeriönkin alkuperäisessä luonnoksessa todettiin. Esitetyillä muutoksilla olisi mahdollistettu pikkubussiyrittäjien toiminnan edellytykset myös jatkossa, kun tilausliikennettä enintään 16-paikkaiselta linja-autolla harjoitettaessa koskenut vähintään viiden henkilön matkustajamäärästä olisi luovuttu sekä esteettömien taksien toimintaa olisi vapautettu lupakiintiöstä.

”Kun pikkubussiyrittäjien toimintamahdollisuuksia kavennetaan ilman minkäänlaisia helpotuksia, on väistämätöntä, että moni yrittäjä luovuttaa. Pikkubussiyrittäjien konkurssien myötä vaarana on, ettei yrittäjiä riitä jatkossa hoitamaan yhteiskunnallisia kuljetuksia, kuten vammaisten, vanhusten ja koululaisten kuljetuksia”.

Myös yhteiskunnan näkökulmasta esitetyt muutokset olisivat olleet hyödyllisiä. Ne olisivat nostaneet henkilöliikennemarkkinoiden tehokkuutta ja tätä kautta muutosten vaikutus kansantalouden tuottavuuteen olisi ollut positiivinen, todetaan liikenne- ja viestintäministeriön 18.11.2014 julkaistussa tutkimuksessa säädösmuutosten taloudellisista vaikutuksista.

”Erikoista on, että vain kaksi päivää sen jälkeen, kun ministeriön selvitykset ovat osoittaneet säädösmuutosten olevan lähestulkoon kaikilta osin niin yrittäjille kuin yhteiskunnalle kannattavia, uudistushanke peruutetaan”, toteaa Kujala

Nyt uudessa hallituksen esityksessä ei ole ainoastaan poistettu kaikki ne muutokset, joilla oli tarkoitus luoda paremmat edellytykset kuljetusten tarjoamiselle, vaan on laadittu uusi hallituksen esitys, jota lukiessa joukkoliikennelain ymmärtäminen ei ainakaan helpotu. Hallituksen esityksestä on tullut tynkäesitys, joka on ei helpota alalla vallitsevaa tarpeetonta byrokratiaa. Vasta vuonna 2013 keksittiin tuoda erilaiset valvontamaksut niin taksiluvan kuin joukkoliikenneluvan haltijoille.

”Pettymys on suuri, kun alalla odotettiin uusia tuulia ja pientä korvausta kela-kyytien siirtymisestä”, huokaisee Kujala.