Autoala: ”Päästöt ratkaisevat – teknologia on keino, ei itseisarvo”

Autoala laati tiekartan eri käyttövoimien yleistymisestä vuosina 2020–2040. Tiekartan tavoitteena on tarjota laskelmiin perustuvaa tietoa päätöksentekijöille siitä, miten liikenteen päästövähennyksiin saadaan vauhtia.

Liikenteen päästöt edustavat viidennestä Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Henkilöautojen osuus on noin yhdeksän ja tavaraliikenteen seitsemän prosenttia.

Viime kuukausien aikana puolueet, ilmastoasiantuntijat ja liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ovat esittäneet arvioitaan siitä, kuinka paljon Suomessa tulisi olla sähköautoja vuoteen 2030 tai 2045 mennessä. Työryhmien tavoitteena on ollut piirtää askelmerkit hiilineutraaliin Suomeen.

”Autoala julkaisee nyt oman tiekarttansa. Siinä kuvataan eri käyttövoimien yleistyminen henkilöautokannassa vuoteen 2040”, sanoo Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

”Autonvalmistajien ja -kaupan edustajina meillä on parhaat edellytykset tunnistaa eri käyttövoimien yleistymiseen liittyviä pullonkauloja ja toisaalta niiden yleistymistä jouduttavia tekijöitä”, jatkaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Taustalla vaikuttavat EU:n autonvalmistajille asettamat päästötavoitteet, sähköautojen akkuihin tarvittavien alkuaineiden saatavuus ja valmistuskustannukset, autoilun verotuksen taso ja kansalliset hankintakannusteet. Verotuksen ja kannusteiden vaikutus etenkin täyssähkö- ja lataushybridiautojen yleistymispolulle on erittäin merkityksellinen. Autoala onkin ehdottanut tekniikkaneutraalia hankintakannustetta.

Autoalan käyttövoimatiekartassa esitetään kaksi polkua. Perusennuste kuvaa eri teknologioiden yleistymistä seuraavan 20 vuoden aikana, jos autoilun verotus ja hankintakannustimet eivät muutu nykyisestä – tällöin täyssähkö- ja lataushybridiautoja saataisiin vuoteen 2030 mennessä autokantaan noin 360 000 kappaletta. Toinen kehityspolku eli ns. autoalan tiekartta nojaa autoalan ilmastostrategiassa esitettyihin toimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen. Tällöin päädyttäisiin noin 580 000 ladattavaan sähköautoon vuoden 2030 tasolla. 

Polttomoottoria ei tule tuomita nimen perusteella

”Polttomoottori ja toisen sukupolven biopolttoaineet – biokaasu, bioetanoli ja uusiutuva diesel – ovat Suomen ilmastotavoitteiden kannalta välttämättömiä säilyttää valikoimassa. Myös hybridivaihtoehdot nousevat erinomaiseksi vaihtoehdoksi polttomoottorien päästöjen alentamisessa”, sanoo Kallio.

 ”Polttomoottoritekniikkakin kehittyy, ja jäteperäiset biopolttoaineet alentavat polttomoottoriautojen elinkaaren aikaisia päästöjä jopa 95 prosentilla”, Rissa muistuttaa.

Aiemmin auton käyttövoimanvalinta on tehty bensiinin ja dieselin välillä. Valintaan on vaikuttanut kaksi nyrkkisääntöä: mikäli kilometrejä kertyy paljon, on dieselmoottori ollut kulutukseltaan ja päästöiltään järkevin vaihtoehto. Jos ajot jäävät alle 20 000 kilometriin vuodessa, on bensiinimoottori järkevin. Jatkossa kuitenkin rinnalle nousee myös muita vaihtoehtoja: kevyt- ja täyshybridejä, lataushybridejä, täyssähköauto ja myöhemmin mahdollisesti myös polttokennoauto eli vety.