Kännykuski ajaa riskillä – jopa neljä kymmenestä joutunut vaaratilanteeseen

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista reilu kolmasosa kertoo, ettei käytä puhelinta ajaessaan mitenkään. Puhelinta käyttäneistä kuljettajista neljä kymmenestä kertoi joutuneensa vaaratilanteeseen kuluneen vuoden aikana kännykän käytön takia. Liikenneturva kampanjoi heti vuoden alkuun tarkkaavaisemman liikenteen puolesta.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa ajonaikainen kännykän käyttö näkyy merkittävänä riskitekijänä liikenteessä. Liikenneturva selvitti kännykän käytön yleisyyttä suomalaisten kuljettajien keskuudessa viime vuoden lopulla. Kyselyyn vastanneista kuljettajista lähes kaksi kolmesta kertoo käyttävänsä puhelinta ajaessaan jollain tavoin. Heistä neljä kymmenestä kertoo joutuneensa vaaratilanteeseen kuluneen vuoden aikana puhelimen ajonaikaisen käytön takia.

”Vaaratilanteet liittyivät yleisimmin havainnoinnin herpaantumiseen, nopeuden alentumiseen ja ajolinjan pettämiseen. Osa kerrotuista tilanteista oli kuitenkin hyvin vaarallisia, kuten se, ettei kävelijää tai pyöräilijää havaittu ajoissa”, tarkentaa Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen.

Kuljettajan kännykän käyttöä pidetään vakavana liikennerikkomuksena

Liikenneturvan edellisessä kyselyssä kesältä 2018** selvisi, että suomalaiset suhtautuvat ajonaikaiseen kännykän käyttöön vakavasti. Ajonaikaista viestittelyä pitää vakavana yli yhdeksän kymmenestä ja puhumista ilman hands freetä yli kaksi kolmesta vastaajasta. Silti moni kuljettaja käyttää kännykkää ajossa.

Liikenneturva kysyi puhelinta ajon aikana käyttäviltä syitä tähän. Kolmasosa koki, että puhelimen käyttö on vain tapa, sille ei ole kummempaa syytä. Moni haluaa olla tavoitettavissa. Vain joka seitsemäs koki, ettei puhelimen käytöstä aiheudu vaaraa ajon aikana. Jääskeläinen pitää ongelmallisena sitä, että kuljettaja ei saa minkäänlaista palautetta kännykän käytöstään ratissa, paitsi sitten onnettomuuden tai läheltä piti -tilanteen muodossa.

”Kun puhelimen näpräämisestä ajamisen lomassa ei saa mitään palautetta, voi tulla tuntu toiminnan riskittömyydestä. Palaute saattaa tulla onnettomuuden muodossa, eikä sitä kannattaisi jäädä odottamaan”, Jääskeläinen painottaa.

Katseen siirtyminen pois liikenteestä suuri riskitekijä

Liikenneturvan uudistettu Kun ajat, aja -kampanja keskittyy katseeseen ja siihen, mitä voi tapahtua, kun katse on liikenteen sijasta kännykässä. Liikennetilanteen äkillinen muutos jää rekisteröimättä katseen ollessa pois liikenteestä.

”Kuljettaja tekee jatkuvasti havaintoja ja liikenteessä asiat voivat eskaloitua nopeastikin. Kun katse siirtyy kännykkään, kirjaa samalla itsensä ulos liikenteen seuraamisesta. Jos jotain yllättävää tapahtuu, on selvää, ettei silloin ennätä reagoida kuin viime tipassa, jos silloinkaan”, Jääskeläinen toteaa.

Kännykät ovat erottamaton osa arkea, ja monella on tapana kaivaa laite esille, jos joutuu hetkenkin jonottamaan. Houkutus näprätä puhelinta jokapäiväisen tylsän ajomatkankin aikana on suuri, etenkin, jos puhelin piippaa.

”Kännykän merkkiääni puhuttelee hälytysjärjestelmäämme. Emme voi sille mitään, että reagoimme piippaukseen. Siksi liikenteen kännykättömyys tulisikin ratkaista ennen ajoon lähtöä laittamalla puhelin äänettömälle ja ulottumattomiin. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta kännykkää ajaessaan joskus käyttävistä kuljettajista kertoo, että olisi valmis kokeilemaan tätä ns. puhelinpaastoa. Saisiko tästä hyvän uuden vuoden lupauksen myös lopuille?”, Jääskeläinen ehdottaa.

*Liikenneturva selvitti suomalaisten kuljettajien kännykän käyttöä kyselytutkimuksella marraskuussa 2018. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan tutkimukseen vastasi yhteensä 1009 henkilöä, joista autoilijoita oli 795.

**Suhtautumista liikennerikkomuksiin ja niiden vakavuuteen selvitettiin kyselytutkimuksella toukokuussa 2018. Kantar TNS Oy:n Liikenneturvan toimeksiannosta toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1198 15-79-vuotiasta, joista autoilevia oli 82 %.