Krapulapuku näyttää miksi kohmelossa ajaminen on vaarallista

Pikkujouluaikaan autot jätetään kyllä illaksi kotiin, mutta liikkeelle lähteminen seuraavana aamuna voi olla lähes yhtä vaarallista. Monet nauttivat juhlajuomaa tavallista enemmän, joten he asettavat sekä itsensä että muut vaaraan, jos auton rattiin hypätään liian aikaisin.

Tämän osoittaa meille krapulapuku. Se painaa yli 17 kiloa, siinä on painot liiviosassa, ranteissa ja nilkoissa, lakki ja rillit sekä kuulokkeet. Yhdessä näillä saadaan aikaan klassisen krapulan tuntemukset: väsymys, huimaus, jyskytys päässä ja vaikeus keskittyä.

Tutkimusten mukaan Euroopassa alkoholi on osallisena joka kuudennessa kuolemaan johtaneessa tieliikenneonnettomuudessa.* Isossa-Britanniassa joka kymmenes rattijuoppo jää kiinni aamulla kello 06.00–08.00.** Ford teetätti krapulapuvun saksalaisella Meyer‑Hentschel-instituutilla nostaakseen esiin nämä vaaratilanteet.

“On olemassa sosiaalinen paine estää henkilöä ajamasta pitkäksi venähtäneen illan jälkeen. Usein kuitenkin krapulassa ajavat ovat autossaan yksin”, kertoo Ford Driving Skills for Life -ohjelman johtaja Jim Graham ***. “Krapulapuku osoittaa, miten paljon krapula vaikuttaa ihmiseen ja mikä riski krapulassa ajamiseen liittyy kaikkien tiellä liikkujien kannalta.”

Vaikka kuljettajan promillemäärä ei enää olisikaan yli sallitun, hänen aiheuttamansa riski voi olla yhtä suuri kuin rattijuopolla, koska hän on nukkunut liian vähän ja reaktiokyky on huonompi. ****

Ford tarjoaa nuorille kuljettajille koulutusta Ford Driving Skills for Life -ohjelmassa. Tähän ilmaiseen koulutukseen on tämän vuoden loppuun mennessä osallistunut yli 20 000 nuorta kuljettajaa 13 Euroopan maasta, myös Suomesta. Koulutuskäytössä on jo aiemmin ollut kaksi Meyer.Hentschel-instituutin tekemään pukua: humalassa ajamista simuloiva “Drink Driving Suit” ja huumeiden vaikutusta simuloiva “Drug Driving Suit”. Krapulapuvun suunnitteluun liittyi omanlaisiaan haasteita.

“Tutkimme asiaa paljon – analysoimme jopa omia kykyjämme illanvieton jälkeen”, kertoo Meyer-Hentschel-instituutin johtaja Gundolf Meyer-Hentschel. “Puvussa on kuulokkeet, jotka jäljittelevät kohonnutta ääniherkkyyttä ja migreenille tyypillisiä kuulokokemuksia. Painavat kuulokkeet ja rillit simuloivat huimausta ja sokeuttavaa päänsärkyä.”

Ensimmäisten joukossa pukua on päässyt käyttämään tohtori Richard Stephens, joka toimii vanhempana psykologian lehtorina Keelen yliopistossa Isossa-Britanniassa ja on myös krapulaan erikoistunut alkoholitutkija.

“Ihmiset eivät usein tajua, miten merkittävästi krapula vaikuttaa meidän kykyymme tehdä ylipäänsä yhtään mitään, professori Stephens kertoo. ”Krapulapuku osoittaa sen nyt todella selvästi.”