Mercedes-Benz menee myös maastossa

Mercedes-Benzin valikoimasta löytyy myös maastoajoon soveltuvia vaihtoehtoja, joita maahantuoja esitteli kevään korvalla oikeassa ympäristössä Padasjoella. Joukossa nähtiin myös massasta erottuvia ajokkeja.

Mercedes-Benzin laaja valikoima pitää sisällään myös maastoon, metsäautoteille tai tiettömille taipaleille soveltuvia ajokkeja. Yhtenä ääripäänä on maastoajon ikoniksikin kutsuttu Unimog-mallisto, toisaalta jo nelivetoisella Vito-pakettiautolla saavutetaan normaali maantieautoa parempi etenemiskyky.

Maastokelpoisuutta vaaditaan monessa erilaisessa ja toisistaan eroavassa työtehtävässä. Perinteisesti nelivetokalustoon ovat nojanneet muun muassa verkonrakennuksen ja energiahuollon parissa toimivat osaajat. Sittemmin nelivetokäyttäjien pariin ovat liittyneet muun muassa maaseudulla liikennöivät tahot, jotka haluavat tai joutuvat olemaan riippumattomia aurauskaluston liikkeistä. Niin koulutaksin kuin hälytysajossa olevan ambulanssin on päästävä perille kelissä kuin kelissä.

Viime kesänä uudistunut Vito-mallisto täydentyi myöhemmin myös nelivetoisella vaihtoehdolla, joka tarjoaa monipuolisen vaihtoehdon mitä erilaisimpiin ajotehtäviin. Paljolti Mercedes-Benzin henkilöautomaailmasta lainatun nelivetotekniikan ansiosta Vitoon saatiin nyt aiempaa hienostuneempia ja kuljettajan työtä helpottavia ominaisuuksia.

Uuden nelivetotekniikan ansiosta auton kokonaiskorkeus on saatu aiempaa matalammaksi, jatkossa nelivetoinen ajokki on korkeudeltaan yhtäläinen muiden vetotapojen kanssa. Ratkaisulla saavutetaan alhaisempi ilmanvastus sekä helpompi kulku ohjaamoon. Nelivetoisen auton kääntösäteen kerrotaan olevan yhtäläinen etuvetoisen ajokin kanssa.

Viton nelivetojärjestelmä nojaa toiminnassaan sähköiseen 4ETS-luistonestoon, joka siirtää voimaa luistavalta pyörältä pitävälle millisekunneissa. Nelivetoisissa Vito-malleissa on myös kuormantunnistava ESP-järjestelmä, joka sallii tavanomaista enemmän luistoa offroad-tilassa. 

Nelivetoisen Viton vakiovarustukseen kuuluu myös DSR-alamäkihidastin, joka huolehtii nopeudensäätelystä alamäkiajossa. Kuljettaja voi säätää alamäkinopeuden portaattomasti 4-18 km/h välillä.

Koeajettavien nelivetovaihtoehtojen moottorina oli 190-hevosvoimainen dieselmoottori, pienempimoottoristen nelivetojen tuotanto alkaa kesäkuussa. Moottoreiden tuottama voima välitetään vetopyörille seitsemänportaisen 7G-Tronic -automaattivaihteiston kautta. Viton nelivetojärjestelmä jakaa voiman sähköisen luistonvalvonnan avulla etu- ja takapyörien kesken suhteessa 45:55. Jatkuvatoimista nelivetojärjestelmää ohjataan sähköisellä 4ETS-luistonvalvonnalla, joka käyttää ESP- ja ASR-antureilta saatua tietoa vedonhallinnassa. Sähköinen järjestelmä reagoi pyörien luistoon millisekunneissa siirtäen voimaa paremmin pitäville pyörille.

Raskaampaan maastoajoon saksalaisvalmistaja tarjoaa Sprinter-malliston lukuisia vaihtoehtoja. Nelivetoautojen ominaisuuksia esittelevään tapahtumaan maahantuoja kaartoi myös massasta poikkeavalla kuusipyöräisellä Sprinterillä.

Kolmiakselinen Sprinter on tulos Mercedes-Benzin ja itävaltalaisen erikoisajoneuvojen valmistukseen keskittyneen Oberaigner Automotive GmbH:n pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Oberaigner on jo vuosien ajan valmistanut Mercedes-Benziin pohjautuvia kaksi- ja kolmiakselisia erikoisajoneuvoja erikoiskäyttöön. Itävaltalaisyritys toimittaa nelivetokomponentit myös tehdasvalmiisiin neliveto-Sprintereihin. Tehtaalta lainatulla kolmiakselisella ajokilla Veho haluaa tunnustella markkinoita ja mahdollisia käyttäjiä. 

Maahantuojan mukaan potentiaaliset asiakkaat löytyvät lähinnä verkostorakennuksen parista sekä pelastuslaitoksista. Valmistajan mukaan kuorma-autoksi rekisteröitävä Sprinter tarjoaa päällirakenteesta riippuen noin neljän tonnin kantavuuden. Auton tekniseksi kokonaismassaksi kerrotaan seitsemän tonnia.

Oberaignerin räätälöimät ajokit eroavat Mercedes-Benzin tehdastekoisista vastaavista muun muassa voimalinjansa osalta. Vakiovarusteisissa Sprintereissä nojataan aina elektronisiin nelivetojärjestelmiin, Oberaigner sen sijaan luottaa mekaanisiin järjestelmiin. Sprinter 6×6:sta löytyvien pitkittäis- ja poikittaislukkojen ansiosta etenemiskyky rajoittuu lähinnä kuljettajan tekemisiin. 

Veho Hyötyajoneuvoilla on vuosien kokemus energiateollisuuden tarpeisiin räätälöityjen ajokkien toimittamisessa. Veho on yhdessä kumppaneiden ja käyttäjien kanssa tuonut markkinoille standardoituja työvälineitä, jotka helpottavat omalta osaltaan niin ajoneuvon hankintaa, käyttöä kuin jälkimarkkinointiakin. Nelivetotapahtumassa oli esillä Mercedes-Benz Ategon ja Fuso Canterin nelivetomallien ympärille toteutetut energialaitosautot, joiden päällirakenteet on toteutettu yhteistyössä Cargotecin kanssa.

Nelivetoisen Ategon voimalinjaan kuuluu nelisylinterinen 270-hevosvoimainen moottori sekä automatisoitu PowerShift -vaihteisto. Maastoajon kannalta olennaisiin varusteisiin kuuluu niin kytkettävä neliveto, alennusvaihteisto kuin pitkittäis- ja poikittaislukotkin. 

Mercedes-Benzillä ja Veho Hyötyajoneuvoilla on erittäin vahva asema energiaurakoinnissa käytettävien autojen toimittajana. Nelivetoinen Atego kaksikerroslavalla ja nosturilla varustettuna edustaa lajissaan yleistä ajokkia.

Fuso Canter tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon energiaurakointiin. Nelivetoisen Fuso Canterin vahvuuksina ovat suuret kohtaamis- ja jättökulmat sekä reilu maavara kooltaan pienistä renkaista huolimatta. Nelivetoisen Canterin voimalinja rakentuu 180-hevosvoimaisen moottorin ja viisiportaisen manuaalivaihteiston sekä kytkettävän nelivedon ja alennusvaihteiston varaan. 

Maastoajon ikoniksi ristitty Unimog on saanut keskiraskaisiin vaihtoehtoihin uudet ja uudelleensijoitetut moottorit. Ohjaamon alle sijoitetut moottorit parantavat vakautta maastossa liikuttaessa.

Veho haluaa vahvistaa asemaansa myös pelastuslaitoksille toimitettavien autojen muodossa. Ensimmäiset uuden sukupolven 13-tonniset Atego -sammutusautot on jo toimitettu suomalaisasiakkaille. ”Haluamme tarjota asiakkaillemme moneen tehtävään hyvin soveltuvan, tavanomaista kevyemmän vaihtoehdon”, summaa erikoisajoneuvomyynnin Antti Puolakkainen, jonka mukaan Suomessa nojataan pääasiassa 18-tonnisiin sammutusautoihin, jotka ovat jo alustaltaankin raskaita.

 Ari Perttilä