Mercedes-Benz Sprinter 316NGT – ympäristölle ystävällistä taksikyytiä

Maakaasun käyttöä puoltavat paljolti ympäristöseikat. Dieselajokkien riippana olevat partikkelipäästöt ovat maakaasuajokin kohdalla tuntematon käsite. Myös typenoksidi-, hiilivety- ja hiilimonoksidipäästöt ovat dieselajokkiin verrattuna maltillisemmat. Maakaasun jakeluverkoston ohuus ja vähäinen mallistovalikoima ovat kuitenkin olleet ja ovat edelleenkin kantona maakaasukaskessa. Polttoaineen jakeluverkoston laajentaminen edellyttäisi laajempaa autokantaa, mutta autot lisääntyvät hitaasti, koska kaasua saa vain muutamilta paikkakunnilta.

Mercedes-Benzillä on ollut tarjolla henkilöautoihin soveltuvia maakaasumoottoreita jo jonkin aikaa ja samainen voimanpesä on nyt istutettu myös Sprinteriin tavara- ja joukkoliikenteen ulottuville.

Nyt ei suinkaan ajeta ensimmäisen sukupolven maakaasu-Sprinteriä, sillä maakaasulla kulkevia Sprintereita on valmistettu jo vuodesta 1996 saakka. Suomalaiskokemukset edellisestä mallista rajoittuivat yksittäisiin autoihin, muun muassa Postilla on ollut käytössään maakaasun voimalla liikkuva Sprinter.

Edellisen sukupolven kone söi pelkästään maakaasua, nykyinen malli jatkaa kaasusäiliön tyhjennyttyä bensiinillä, mikä tarkoittaa aikaisempaa laajempaa toimintasädettä.

Kaasulla kauas

Sprinter.malliston maakaasumoottori on saatavilla niin umpiautoon kuin alustamalliinkin 3,5 tai 5 tonnin painoluokissa. Konepellin alta löytyy 1,8-litrainen M271 E18L-bensiinimoottori, jota voidaan käyttää myös maakaasulla tai biokaasulla. Nelisylinterisen, kompressoriahdetun moottorin maksimiteho on 156 hevosvoimaa, maksimi vääntömomentti sen sijaan on 240 Nm. Suoritearvot ovat yhtäläiset, käytettiinpä sitten kaasua tahi bensiiniä. Vertailuna mainittakoon, että usein Sprinterissä käytetyn 150 hevosvoimaisen dieselmoottorin maksimi vääntömomentti asettuu tasolle 330 Nm, eli paperilla kaasuvoimala joutuu taipumaan väkevämmän edessä.

Vakiona kaasuvoimalan jatkeeksi tarjotaan kuusiportaista manuaalivaihteistoa, joskin lisävarusteluettelosta löytyy myös viisiportainen automaattivaihteisto.

3,5 tonnin umpimalleissa maakaasu varastoidaan kolmeen, tilavuudeltaan 124 litran säiliöön. Alustamalleissa kaasua mahtuu säiliöihin 210 litraa, mikä riittää mallista riippuen 200-390 kilometrin ajosuoritteeseen. 3,5 tonnin ajokin voi varustaa myös taka-akselin taakse sijoitettavilla kolmella lisäsäiliöllä, jotka lisäävät säiliötilavuutta yhteensä 84 litralla. Valmistajan ilmoituksen mukaan 3,5 tonnin umpiauton pitäisi kulkea tällä määrällä 330 kilometrin matkan, jonka jälkeen on siirryttävä bensiinikäytölle. Maakaasun ja 100 litran bensiinisäiliön turvin kokonaistoimintasäde kasvaa reiluun 1000 kilometriin saakka.

Viiden tonnin painoluokassa on sen sijaan tyydyttävä kolmeen perussäiliön, jotka lupausten mukaan kuljettavat Sprinteriä 390 kilometrin taipaleen. Tämän jälkeen matkaa on jatkettava 100 litran bensiinisäiliön turvin.

Valmistajan mukaan maakaasuvarustus lisää 3,5 tonnin umpiajokin omamassaa umpiautossa 185 kiloa. Kolme lisäsäiliötä nostaa omamassaa edelleen noin 150 kilolla. 3,5 tonnin alustamallissa maakaasuvarustuksesta kertyy 300 kilon taakka, 5 tonnin autossa lisäpainoa kertyy 335 kiloa.

Huomaamaton

Pikavuoro kampesi maakaasuauton ohjaamon heti kiireisimpien joukossa. Maahantuojalta saimme tarkempaan syyniin Helsingin Palveluautot Oy:lle toimitettavan invavarustuksella olevan 1+8-paikkaisen pikkubussin, joka päätyy aikanaan taksikäyttöön lähinnä pääkaupunkiseudun liikenteeseen.

Äkkinäinen ei huomaa eroa maakaasuauton ja perinteisemmillä polttoaineilla käyvien välillä, koska ulkoisia eroja ei ole. Suurin ero löytyy kuljettajan oven takaa löytyvästä polttoaineen ”tankkauspisteestä”, missä bensiinin täyttöaukon yläpuolelta löytyy liitin myös maakaasun tankkausta varten. Maakaasun tankkaus soveltuu yhtälailla niin työläisille kuin herroillekin, koska nestemäisiin polttoaineisiin verrattuna kaasu on vaivaton tankattava. Tankkausletku kiinnitetään pikaliittimellä autoon, jonka jälkeen kone hoitaa loput. Säiliön täytyttyä letku irrotetaan ja matka jatkuu. Tässä lajissa ei ole mahdollista sotkea hanskoja tai takinliepeitä polttoaineella.

Kuljettajan jakkaralla maakaasukäytön huomaa kojelaudan valolla varustetusta kytkimestä. Valon palaessa mennään kaasulla, mustan kytkimen aikaan kone syö bensiiniä. Voimanlähteen voi vaihtaa lennossa kytkimen avulla, ja kaasun loputtua automatiikka heittää itsenäisesti bensiinille. Kaikki tämä tapahtuu erittäin hienovaraisesti, kuljettajan tai matkustajien on mahdotonta huomata polttoaineen vaihtumista. Kuljettaja voi tosin seurata sitä kytkimen merkkivaloa, joka on ainoa muutoksesta kielivä seikka.

Palaa sitä maakaasuakin

Ajo-ominaisuuksiensa suhteen maakaasuajokki ei pääse yllättämään. Pääasiassa tyhjällä autolla ajetun koeajon aikana ei huomattu mitään perinteisestä dieselajokista poikkeavaa ominaisuutta. Moottorin suorituskyky riittänee varsin mainiosti pääkaupunkiseudun ruuhkaliikenteeseen, laiskaksi 156 hevosvoiman konetta ei sovi moittia. Jos voima jossakin kohtaa loppuu, niin se on varmaankin tavarapuolen autoissa, jotka kiskovat kantavuuden rajoilla olevia kuormia mäkisissä maantieolosuhteissa. Tällä hetkellä kaasun jakeluverkoston laajuudesta, vai pitäisikö sanoa pikemminkin ohuudesta johtuen maakaasuauton hankkiminen muuhun kuin lähiliikenteeseen ei ole kovinkaan todennäköistä.

Koeajokkiin oli manuaalivaihteiston sijaan valittu viisiportainen automaattivaihteisto, joka osoittautui sekin yhteistyökykyiseksi varusteeksi.

Esitteet lupaavat tämän tyyppisen Sprinterin kulkevan kaasun voimalla 330 kilometrin taipaleen. Me pääsimme vaihtelevilla ajotehtävillä 338 kilometriä, jonka jälkeen polttoaine vaihtui bensiinille. Reilun 600 kilometrin koeajon keskikulutukseksi saimme 9,719 kg / 100 km. Gasumin tolppahinnan mukaan maakaasu-Sprinterin polttoainekustannus sataa kilometriä kohden on 10,50 euroa. Bensiinillä ajettaessa kilometrihinta nousee, valmistajan mukaan bensiininkulutus asettunee sadalla kilometrillä 11-13 litran haarukkaan.

Dieselvoimalalla käyvän vastaavan Sprinterin polttoaineenkulutus asettuu 9-11 litran tienoille sadalla kilometrillä. Nykyisillä polttoaineen hinnoilla (0,963 euroa/litra) sadan kilometrin ajosta syntyy 8,7 – 10,6 euron menoerä. Ennen maakaasun tyrmäystä kannattaa muistella hetki viime kesän polttoainehintoja. Dieselöljyn litrahinta huiteli 1,4 euron tienoilla ja silloin sadan kilometrin ajo dieselautolla teki lompakkoon 12,6 – 15,4 euron loven. Maakaasun hinta sen sijaan oli hyvin lähellä nykyistä tasoa, eli sen hintaheilahtelut ovat huomattavasti maltillisempia.

Kannattaako?

Polttoainekustannuksen ohella kustannussäästöä syntyy myös maakaasuautojen vapautuksella käyttövoimaverosta. Tämän kokoluokan henkilöautossa verotuksesta johtuvaa säästöä kertyy vuositasolla 856 euron verran, vastaava säästö pakettiautossa on 115 euroa vuodessa.

Pelkän kustannushyödyn ohella on muistettava huomioida vaikutukset ympäristöön ja imagoon. Maakaasu on edelleen bensiini- ja dieselautoja puhtaampaa, joskin kehitys varsinkin dieselautojen kohdalla on mennyt eteenpäin pitkin harppauksin. Maakaasun imagokysymys sen sijaan onkin vaikeasti mitattava, joskin merkityksellinen seikka sekin. Yhtä kaikki, maakaasuauton hankintahinta on kuitenkin dieselajokkia korkeampi ja tämä hintaero pitäisi pystyä kuolettamaan ajoneuvon käyttöiän aikana. Tämän hetken hinnastossa maakaasu lisää perusvarusteisen ajokin hankintahintaa 3900 eurolla, lisäkaasusäiliöt saa hankittua 3650 eurolla.

Kaupunkiliikenteessä liikkuvalle autoilijalle maakaasu on kätevä vaihtoehto, joka houkuttaa entistä enemmän, mikäli asemapaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on maakaasun jakelupiste. Mikäli jakelupiste ei osu normaaliin päiväreittiin, kariutuvat hyödyt nopeasti hukka-ajona, joka syö myös kallisarvoista työaikaa. Maakaasun ohella voi toki käyttää bensiiniä, joka ei suinkaan ole se kaikkein taloudellisin vaihtoehto.

Tekniset tiedot

Mercedes-Benz Sprinter 316NGT 1+8

Moottori

– nelisylinterinen kompressoriahdettu M271 E18ML

– tilavuus 1,79 litraa

– maksimiteho 115 kW(156hv) / 5000 r/min

– maksimi vääntömomentti 240 Nm / 3000-4000 r/min

Vaihteisto

– viisiportainen G40-automaattivaihteisto

Maakaasuvarustelu

– maakaasusäiliöiden tilavuus 208 litraa

– toimintasäde maakaasulla noin 330 km

– bensiinisäiliön tilavuus 100 litraa

Korirakenne

– sähkötoiminen liukuovi

– istuimia 1+8

– BraunAbility- pyörätuolihissi

Miksi maakaasulla?

Helsingin Palveluauto Oy on Helsingin Bussiliikenne Oy:n tytäryhtiö, joka harjoittaa tilausliikennettä 60 Mercedes-Benz Sprinterillä. Yksikönjohtaja Esa Muotkan mukaan keskittyminen yhteen merkkiin ei ole sattumaa, vaan 10 vuotta sitten tehty tietoinen päätös.

– Olemme huomanneet Vehon palvelukyvyn olevan erittäin hyvällä tasolla varsinkin jälkimarkkinoinnin suhteen. Yksi merkki helpottaa omalla korjaamollamme tehtäviä huoltoja, mutta se helpottaa myös kuljettajia, joilla on allaan aina samanlainen työkalu, summaa Muotka yhteistyön etuja. Helsingin Palveluauton ajokit työllistyvät enimmäkseen vammais- ja koululaiskuljetuksilla, joskin vanhukset ovat myös merkittävä sinivalkoisen kaluston työllistäjä. Yrityksen kaikki autot on tämän vuoksi varustettu pyörätuolihissillä sekä erillisillä pyörätuolipaikoilla.

Liikenteen erikoisluonteesta johtuen autoissa on ainoastaan 8-16 matkustajapaikkaa. Muotkan mukaan 26 autoa liikkuvat lähinnä pääkaupunkiseudulla invataksin ominaisuudessa, loput ajavat joukkoliikenneluvalla.Yritys on nyt ottamassa käyttöön ensimmäistä maakaasukäyttöistä invataksia, jonka varustelu on hoitunut tuttuun tapaan Prostylen koripajalla. Muotkan mukaan vuodesta 2001 saakka yrityksen kaikki autot on rakennettu juuri Prostylen koripajalla.

– Tämän auton avulla haluamme toisaalta olla edelläkävijänä, mutta haluamme myös seurata, voiko puhtaalla tekniikalla tehdä taloudellisesti kannattavaa tulosta. Vaakakupissa on tällä hetkellä monia asioita, kuten perinteistä ajokkia korkeampi hankintahinta, maakaasun vaikutus yrityksen imagoon ja polttoaineen hinta yhdessä käyttövoimaveron kanssa.Maakaasun tankkaus tai autossa olevien säiliöiden koko ei Muotkan mukaan ole rajoittava tekijä heidän arjessaan.

– Tämä auto sijoitetaan Ruskeasuon varikolle, missä on oma maakaasun jakelupiste. Päivittäiset ajomatkamme ovat myös verrattain lyhyitä, koska ajamisen ohella kuljettajan arkeen kuuluu paljon matkustajien auttamista ja avustamista, päättää Muotka.

Ari Perttilä