Opel uudisti hyötyautonsa

Esa Suominen

Opelin ensimmäinen hyötyautoksi luokiteltava ajoneuvo nähtiin Euroopassa jo 1800-luvun viime metreillä. Opelin veljekset rakensivat tuolloin polttomoottorikäyttöisen kulkuneuvon viininviljelyn kuljetustarpeisiin Saksan Rüsselsheimissa. Huoltoasematkin olivat noina aikoina vielä kaukaista tulevaisuutta, joten veljekset ostivat kehittämänsä polttomoottoriajoneuvon voimanlähteeksi tarvittavan bensiinin silloisesta apteekista. Opelin uudesta pakettiautosta julkaistiin artikkelikin paikallisessa Main-Spitze-lehdessä heinäkuun toisena päivänä 1899. Paljon mahtuu autoilun historiaa ja perinnettä Opelin matkalle näihin päiviin, myös juuri pakettiautoilunkin saralla. Kuluvan vuoden aikana saksalaisvalmistaja saattaa markkinoille uudistuneen hyötyajoneuvomallistonsa.

Opelin Vivaro (vas.) ja Movano ovat uudistuneet.

Opelin nykyiset kevyet hyötyajoneuvomallit ovat olleet markkinoilla parinkymmenen vuoden ajan (Vivaro ja Movano). Opel Combo esiteltiin sen sijaan jo hieman aikaisemmin eli vuonna 1986. Viime vuonna uudistunut korkeakattoisen Combon Cargo-versio palkittiin arvostetulla ”Vuoden 2019 kansainvälinen pakettiauto” -tunnustuksella. Kolmannen sukupolven Vivarot ovat olleet kaupoissa jo keväästä alkaen ja uudistunut Movano tullaan näkemään jälleenmyyjillä syksyn alussa.
Euroopan markkinoilla Opel on jo kasvattanut markkinaosuuttaan tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä reilusta puolesta prosentista vajaaseen viiteen viime vuoteen verrattuna. Suurimmasta kasvusta vastaa palkittu Combo, jonka alkuvuoden myynninkasvu on lähes 70 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Uudistusten myötä Opel havittelee suurempaa markkinaosuutta myös Euroopan ulkopuolella. Nyt merkin kevyiden hyötyautojen osuus maailmalla on alle puolen prosentin, mutta selkeä tavoite on saavuttaa kahdeksan prosentin osuus. Kaiken kaikkiaan Vivaroita on syntynyt valmistuslinjalta jo noin miljoona kappaletta ja isompaa Movanoa noin 170 000.
Nykyisistä kolmesta pakettiautomallista on mahdollista saada sadoittain erilaisia variaatioita mitä moninaisimpiin tarpeisiin, kuten umpipakettiautoja, avolavoja, miehistöohjaamollisia malleja ja erilaisilla erikoispäällirakenteilla varustettuja malleja.

Sähköversio tulossa

Opelin höytyautojen sähköistymistä pitää odottaa ensi vuoteen. Silloin on luvassa Opelin ensimmäinen ja tässäkin artikkelissa esiteltyyn uudistuneeseen Vivaroon perustuva täyssähköinen hyötyauto, Vivaro-E. Valmistaja ei kuitenkaan kerro vielä tässä vaiheessa mitään teknisiä tai suorituskyvyllisiä arvoja. Auton kaavaillaan tulevan toimimaan kaupunkien ja taajamien lähijakelun viimeisenä linkkinä.

Kolmannen sukupolven Opel Vivaro on saanut nuorekkaan ilmeen. Keula on edeltäjäänsä verrattuna sirompi ja noudattelee merkin henkilöautoista tuttua muotokieltä.

Pitkän kehitystyön tulos

Uuden Vivaron kehitystyön sanotaan kestäneen 16 kuukautta, joten vähäisistä muutoksista ei ole kyse. Tuotekehitys on toteutettu merkin pääpaikassa Rüsselsheimissa.
Vuonna 2001 alkaneen Vivaron tarina saa nyt kolmannen lukunsa. Uusimman sukupolven Vivaro tarjoaa joustavuutta ja taloudellisuutta erilaisiin työtehtäviin. Pakettiautojen ulkokuoret ”alkavat olla niin sanotusti paketissa”. Tuulitunnelista ja muista muotihullutuksista syntyviä muotoilukikkailuja ei pakettiautoissa enää nähdä. Ulkonäöllisiä eroja tehdään lähinnä sivulistoilla ja maskien ilmeellä. Uuden Vivaron ilme on jotenkin edeltäjäänsä keveämpi. Suuntaviivoja on haettu merkin henkilöautoista, joka ajatus muutenkin korostuu nyt pakettiautojen yleisilmeessä sekä varustelussa. Henkilöautoista tuttua digitaalitekniikkaa ahdetaan nyt kilvan myös hyötyautoihin, kuten myös Opelilla. Vivaron osalta tärkeimmät uudistukset lienevät kantavuuden kasvu sekä vedettävän perävaunumassan kasvaminen. Niistä on ammatikseen autoa käyttävälle todellista hyötyä.

Kolme korimallia

Läpilastausmahdollisuus lisää Vivaron käytettävyyttä. Pisimmän korimallin uumeniin mahtuu parhaimmillaan nippu neljämetrisiä kakkosnelosia.

Vivaroa saa kolmena erimittaisena koriversiona; S, M ja L, joista valmistaja määrittelee keskimmäisen (M=medium) niin sanotuksi myynnin keihäänkärjeksi. Eri versioiden kokonaispituudet ovat S=4,6 metriä, M=4,95 ja L=5,30. Tavaratilaa on näin tarjolla 4,6–6,6 kuutiometriä. Kaikissa versioissa saadaan puolen kuutiometrin lisätila matkustajan penkin alla ja jalkatilassa olevalla tavaratilan laajennuksella. Matkustamon takaseinän alaosan luukku on irrotettavissa, jolloin mukaan mahtuu 1,2 metriä tavaratilan mittaa pidempiä kakkosnelosia. Lyhyimmässä mallissa parrun pisin kuljetusmitta on 3,32 metriä ja pisimmässä 4 metriä. Matkustamon lattiassa on myös kiinnityslenkkejä kuljetettavan tavaran asianmukaiseen sitomiseen.
Vivaron korkeus on aina 1,9 metriä. Eri korkeusversioita ei siis ole saatavilla. 1,9 metrin korkeus on mitoitettu soveltuvaksi parkkihalleihin ja muihin mataliin paikkoihin ajoa varten. Näin auton lastaaminen ja kuorman purkaminen onnistuu korkeusrajoitteisissakin kohteissa.
Vivaron henkilökuljetukseen soveltuvassa mallissa (Zafira) on tilat parhaimmillaan yhdeksälle hengelle.

Dieselillä mennään (vielä)

Moottorivaihtoehtoina Vivaron nokalle on kaksi eri tilavuuksista turbodieselmoottoria, joista on tarjolla useita tehoversioita. Kaikki moottoriversiot täyttävät Euro 6d-Temp -päästövaatimukset. Kaikissa malleissa on 22,5 litran ureasäiliö. S- ja M-koreihin saa 75-kilowattisen (102 hv) tai 88-kilowattisen (120 hv) 1,5 litran turbodieselversion. Vaihteisto on tällöin aina kuusipykäläinen manuaali. Isomman kahden litran turbodieselin saa kaikkiin koriversioihin. 2-litraisen tehovaihtoehdot ovat 88 kW (120 hv), 110 kW (150 hv) ja 130 kW (177 hv). Vääntömomenttiarvoja ei moottoreista ollut saatavilla. Tehokkaimman moottoriversion yhteydessä vaihteisto on kahdeksanpykäläinen, momentinmuuntimellinen automaatti. Muissa vaihteisto on kuusipykäläinen manuaali. Optimaalisen pidon saavuttamiseksi Vivarossa on viisi erilaista ajo-ohjelmaa; lumelle, mudalle, soralle jne. Myös alamäkihidastin kuuluu nyt ajoa helpottaviin varusteisiin.

Vivaron kuljettajalla on lokoisat oltavat. Penkit ovat sopivan pehmeät, mutta antavat kuitenkin hyvän tuen. Pitkäkin kuski (1,90 m) istuu lähes henkilöautoa vastaavassa ajoasennossa. Kuvassa automaattivaihteinen auto, jonka vaihdevipu onkin kierrettävä kytkin ohjauspyörän oikeassa ”alakulmassa”. Sen käyttö on erittäin helppoa.

Joka kulmaan vetoa

Uuteen Vivaroon saa nyt myös helppokäyttöisen, Dangelin tuotantoa olevan nelivedon. Sen saa kaikkiin koriversioihin, mutta vain kaksilitraisiin 88 kW:n ja 110 kW:n versioihin. Nelivetoisen vaihteistona on aina kuusipykäläinen manuaali. Esittelytilaisuudessa päästiin nelivetoisia Opeleita testaamaan keveissä maasto-olosuhteissa. Lyhyen tutustumisen perusteella voi sanoa, että nelivetoinen Vivaro selviytyy meidänkin mittapuun mukaan todella liejuisessa ja kumpuilevassa maastossa. Toki maavara asettaa rajoitteet, mutta siihenkin on saatavana lisävarusteena korotusta. Ainakin talvisiin ajoihin Vivaron neliveto tuo mukavaa etenemisvarmuutta. Myös taka-akselin lisävarusteena saatava tasauspyörästön lukko tuo lisää vetoa hankaliin tilanteisiin. Nelivedon käyttö on helppoa kierrettävän valintakytkimen johdosta.

Vivaron nelivetoinen malli selviää koeajonkin perusteella kohtalaisen liejuisissa ja mäkisissä olosuhteissa. Pieni maavara toki rajoittaa maastoajoa, mutta Suomen talvisille liukkaille neliveto tuo oivan etenemisavun. Neliveto on kytkettävissä erikseen päälle. Muutoin auto on etuvetoinen.

Varusteita piisaa

Pakettiautot ovat jo hyvässä ”peesissä” henkilöautoihin verrattuna, kun puhutaan varustelusta. Turvavarusteita ja ajon aputoimintoja on tavara-autoissa jo yhtälailla, ja sitä mukaan kun niitä keksitään henkilöautoihin, saadaan ominaisuudet jo pian hyötyautoihinkin.
Vivaron varustelista olisi vielä vuosituhannen alussa tuntunut varsin utopistiselta. Nyt ominaisuudet alkavat olla välttämättömiä kaupanteon kannalta. Valmistaja mainitsee uudessa Vivarossa olevan 14 erilaista ajoa avustavaa toimintoa. Niitä ovat muun muassa avaimeton käynnistys/sammutus, adabtiivinen vakionopeussäädin, 180 asteen laajakulmakamera takapäässä, kaistavahti, nopeusrajoitusmerkkien tunnistus, kuljettajan vireystilan valvonta, törmäyksen varoitin, hätäjarrutustoiminto, kuolleiden kulmien varoitin, liiketunnistimella varustettu tavaratilan sivuovien avausjärjestelmä, tuulilasinäyttö (HUD) sekä etukamera ja -tutka. Osa näistä on vakiona ja loput saatavana lisävarusteena.
Kuljettajan näkymiä hallitsee multimediajärjestelmä, johon on saatavilla kaikki tutut toiminnot. Käyttöliittymänä on seitsemän tuuman kosketusnäyttö. Puhelimen liitäntä auton handsfree-järjestelmään onnistuu kivuttomasti niin Android-puhelimille (Android Auto) kuin iPhone-puhelimille (Apple CarPlay).

Movanokin on saanut Opelin henkilöautoista tutun keulan ilmeen. Merkin suurimmasta hyötyautosta on tarjolla neljää eripituista ja kolmea erikorkuista korimallia.

 

Runsaasti versioita

Vivaron tavoin uudistuneen Movanon keula on saanut merkille tyypillisen ilmeen. Muutoin ulkoiset muutokset ovat pieniä. Movano on saatavana monena eri koriversiona. Pituusvaihtoehtoja on neljä ja korkeusvaihtoehtoja kolme, joten kokoonpanovariaatiota on melkoinen määrä valittavana. Lisäksi tarjolla on avolava- ja bussiversioita sekä alustoja päällirakentamiseen. Umpipaketti-Movanon tavaratilan maksimipituus on 4,38 ja -korkeus 2,14 metriä. Suurimmillaan rahdille on tilaa 17 kuutiometriä. Suuri sivuovi mahdollistaa eurolavan lastaamisen sivusta. Mukaan mahtuu viisi eurolavallista tavaraa. Takakopassa operointia helpottaa led-valaistus.
Movanon kokonaismassa on enimmillään 4,5 tonnia ja kantavuus on parhaimmillaan 2,4 tonnia. Perään voi kytkeä painoltaan maksimissaan 3,5 tonnin perävaunun.

Tuplaturbon voimalla

Movanon konehuoneessa raksuttaa aina 2,3 litran tublaturbodieselmoottori, joko Euro 6d-Temp- tai Euro VId -päästönormit täyttävänä. Etuvetoisen Movanon nokalle saa kolme eri tehoversiota arvoin 100 kW (136 hv), 110 kW (150 hv) ja 132 kW (180 hv). Vastaavat vääntömomentit ovat 360, 385 ja 400 newtonmetriä. Takavetoiseen malliin on puolestaan tarjolla hieman miedommat moottorit, 98 kW (131 hv), 107 kW (145 hv) ja 120 kW (163 hv). Vääntömomenttiarvoja ei takavetoisille ole ilmoitettu. Uudistuneiden moottoreiden pienoisten teholisäysten lisäksi aikaisempiin versioihin verrattuna, on polttoaineen kulutukseen luvassa pienentyneitä lukemia. Kaikkien tehoversioiden perään saa kuusipykäläisen manuaalivaihteiston. Kahden tehokkaimman moottoriversion yhteydessä on tarjolla myös kuusipykäläinen robottivaihteisto, niin etu- kuin takavetomalleihin.

Kuljetustilaa Movanon umpipakettiversio tarjoaa parhaimmillaan 17 kuutiometriä. Sisälle mahtuu viisikin eurolavaa kerrallaan. Eurolavan voi lastata myös sivuovesta.

Tilava ohjaamo

Älypuhelinta varten Movanon kojelaudassa on kiinteä langaton latausalusta. Puhelin pysyy hyvin helpossa paikassa olevassa kaukalossa mutkaisillakin teillä. Ohjaamossa on runsaasti säilytystilaa, niin kannellisia kaukaloita kuin avoimia.

Movano tarjoaa hyvät tilat niin kuljettajalle kuin matkustajille. Kuljettajan näkymiä hallitsevat perinteiset viisarilliset mittarit. Keskikonsolissa on nyt seitsemän tuuman multimedianäyttö, joka toimii niin käyttöliittymänä navigaattorille ja radiolle kuin peruutuskameran näyttönä. Älypuhelimen liitännät auton järjestelmään sujuvat Vivaron tavoin. Yleisilme ohjaamossa on rauhallinen ilman runsaita kytkinpaneeleita. Selkeät linjat ja sopivat verhoilumateriaalit helpottavat puhtaanapitoa. Säilytystilaa ohjaamossa on paljon. On kannellisia ja kannettomia lokeroita, niin ovissa kuin ympäri kojelautaa. Älypuhelinta varten on vaihdekepin välittömässä läheisyydessä langaton latausalusta. Se on karhea-alustainen kaukalo, johon puhelin on helppo ”heittää”. Digitaalinen yhteyshän syntyy jo itsestään, kun laitteet on kertaalleen paritettu toisiinsa. Näin ajon aikana ei tarvitse käyttää itse ”puhelinluuria”, vaan soitot onnistuvat handsfreenä auton käyttöliittymän kautta.
Kartanlukijalle avautuu syliin tukeva työtaso/pöytä vaikkapa eväiden syöntiin. Taso on auton kiinteä varuste ja se piiloutuu kojelaudan sisälle, kun sitä ei tarvita. Taso on myös riittävän suuri toimistohommien tekoon.

Movanon matkustajan eteen ponnahtaa tukeva työ-/ruokailutaso. Kyse ei ole mistään pienestä ”pöydänkulmasta”, vaan tilaa on vaikka toimistohommiin. Taso uppoaa piiloon kojelaudan uumeniin ja ponnahtaa taas jousivoimasta ulos, kun sitä painetaan kevyesti. Keskikonsolin multimedianäyttö sisältää aikakauden tyypilliset toiminnot.

Kuljettajan avuksi

Ajoavustimet ovat tämän päivän autoilun hittituotteita. Sopivassa määrin niitä on kerätty myös uuteen Movanoon. Turvallisuusavustimia Movanoon saa nyt muun muassa seuraavasti; kuolleen kulman varoittimen, takakameroita, perävaunun hallintajärjestelmän (vakautus), mäkilähtöavustimen, sivutuuliavustimen, kaistavahdin jne. Kuljettajalle tuo mukavuutta lisää myös ilmajousitettu istuin sekä Opelin Infotainment-näytöksi nimeämä keskikonsolin multimediayksikkö. Siihen saadaan varmaankin jatkossa lisää toimintoja digitaalitekniikan muodossa. Jo nyt sen avulla hoituvat helposti, navigointi ja karttojen selailu, musiikin kuuntelu eri lähteistä, älypuhelimen handsfree-puhelut ja auton asetusten hallinta. Toisaalta eipä sitä autoa ajaessa paljon muuta enää ehdi eikä tarvitsekaan tehdä.
Opelin uudistuneita hyötyautoja saadaan Suomeenkin aivan näillä hetkillä.

 

 

Lue myös: Kolmannen sukupolven Opel Vivaron ennakkomyynti on alkanut