Tutkimus: Tienkäyttäjät tyytymättömiä teiden kuntoon

Liikenneviraston teettämä tutkimus tienkäyttäjien tyytyväisyydestä teiden kuntoon viime kesältä kertoo, että korjausvelkarahoitus ei riittänyt tyytyväisyyden parantamiseen. Yksityisautoilijat olivat kohtalaisen tyytyväisiä pääteiden kuntoon, mutta raskaan liikenteen kuljettavat suhtautuivat lähes kaikkien tietyyppien kuntoon hyvin kriittisesti. Pääteiden hoidon priorisointi näkyy vastauksissa.

Kesän 2018 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukseen vastasi 3 419 yksityishenkilöä ja 1 477 raskaan liikenteen eli linja-auton tai kuorma-auton ammattikuljettajaa.

Yksityishenkilöt tyytyväisiä pääteihin

Tutkimuksen myönteisimpiä tuloksia oli se, että yksityisautoilijoista noin puolet oli tyytyväisiä pääteiden (valtatiet ja kantatiet) kuntoon, 21 % oli tyytymätön ja vain 6 % oli erittäin tyytymätön pääteiden kuntoon. Viidennes suhtautui teiden kuntoon neutraalisti.

Kielteisemmät arviot annettiin seutu- ja yhdysteistä. Niiden kuntoon on tyytyväisiä alle viidennes vastaajista, kun tyytymättömiä oli 54 prosenttia. Kaksi vuotta sitten tehtyyn vastaavaan tutkimukseen verrattuna yksityisautoilijoiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kokonaisuudessaan oli hieman laskenut. Tyytyväisiä oli nyt 35 %, eli saman verran kuin vuonna 2016, mutta tyytymättömien osuus oli kasvanut 36 prosentista 39 prosenttiin.

Yli puolet raskaan liikenteen kuljettajista tyytymättömiä

Raskaan liikenteen kuljettajat olivat yksityisautoilijoita paljon kriittisempiä. Pääteiden kuntoon ammattiautoilijoista alle kolmannes oli tyytyväisiä ja peräti 44 % oli tyytymättömiä. Muiden maanteiden kuntoon ammattikuljettajista tyytyväisiä oli vain 9 % ja tyytymättömiä peräti 67 %.

Raskaan liikenteen tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kokonaisuudessaan on heikko: tyytyväisiä oli vain 18 % ja yli puolet vastaajista oli tyytymättömiä maanteiden kuntoon kokonaisuutena.

Miksi korjausvelan lisärahoitus ei parantanut tienkäyttäjien tyytyväisyyttä?

Suomen tieverkko on päässyt rapistumaan kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena ja korjausvelka on kasvanut vuosi vuodelta. Hallitus myönsi liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen lisärahoitusta vuosille 2016–2018.

”Tällä lisärahoituksella kyettiin pysäyttämään kertyneen korjausvelan kasvu, mutta ei parantamaan olennaisesti teiden kunnon tasoa aiempaan verrattuna,” selvittää tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen Liikennevirastosta. Tienkäyttäjien koko ajan kasvava tyytymättömyys tasaantui suunnilleen samalle tasolle, jolle se oli kohonnut vuonna 2016.

Tuloksiin vaikuttaa varmasti myös se, että kysely toteutettiin elokuussa, jolloin kaikki tämän vuoden kunnostustoimet eivät olleet vielä valmiina. Yksityisautoilijoiden ja raskaan kaluston kuljettajien väliseen suureen eroon Juho Meriläinen toteaa: ”Painava ajoneuvo kyntää huolella kaikki kuopat ja huonokuntoinen tie tuntuu pahemmalta raskaassa ajoneuvossa.”

Korjausvelkaohjelman lisärahoitus päättyy tämän vuoden lopussa ja tällä hetkellä teiden kunnossapidon korjausvelka sillat ja muut taitorakenteet mukaan lukien on noin 1 300 miljoonaa euroa. Liikenneviraston huolena on, että ellei teiden kunnossapitoon kyetä olennaisesti lisäämään pysyvää rahoitusta, luvassa on roima heikennys niin teiden kunnossapitoon kuin tienkäyttäjien tyytyväisyyteenkin. Perusväylänpidon lisärahoitustarve on liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johtaman parlamentaarisen työryhmän esittämä vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa.

”Jos lisärahoitusta ei tule, niin huonokuntoisia teitä voi tulla 800–1000 km lisää”, tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen arvioi.

Pieniä valopilkkuja: jalankulku- ja pyörätiet, liikenteen opasteet ja tiedotus

Jalankulku- ja pyöräteiden kunnosta kysyttiin vain yksityishenkilöiltä. Niistä saatiin varsin myönteinen palaute: yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä ja vain viidennes tyytymättömiä. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös muita liikenneverkon hoitoon liittyviä osa-alueita. Erityisen tyytyväisiä oltiin viitoituksen ja opasteiden selkeyteen.