Vähemmän tunnettu kestosuosikki uudistui - Suzuki Jimny

Esa Suominen

Jos ei nyt ihan kukkulan kuningas, niin ainakin varteenotettava prinssiehdokas, on Suzukin uudistunut Jimny. Teillämme liikkuu nykyisin ennätyksellinen määrä maasturin nimellä myytyjä autoja. Monelle ajoneuvolle nimi onkin ainut yhteys maastoon. Niistä on toki mukava katsella maastoa tasaiselta maantieltä ohi ajettaessa. Suzuki Jimny on toista maata. Se täyttää pienestä koostaan huolimatta, tai ehkä juuri siksi, maastoauton kriteerit. Toki autosta löytyy myös teknisiä eväitä vaikeastakin maastosta selviämiseen.

Uudistunut Suzuki Jimny tuo raikkaan tuulahduksen syksyn harmauteen muutoinkin kuin värityksensä osalta. Tämä automallin neljäs sukupolvi on muuttunut retrohengessä kulmikkaampaan suuntaan.

Suzukin ensimmäinen nelivetoauto ja Jimnyn edeltäjäksikin luettava malli näki päivänvalon vuonna 1970. Siitä alkanut maastoautoilun viitoittama polku on nyt poikinut Jimnyn nimen alle jo neljännen sukupolven. Edellinen kolmas sukupolvi esiteltiin 20 vuotta sitten, joten aivan nykyautojen vilkasta uudistumistahtia ei malli noudata. Jimnyjä on valmistettu jo lähes kolme miljoonaa kappaletta, joka suurimmalle osalle automalleista on vain kaukainen haave. Suzuki Jimnyä myydään miltei samana kokoonpanona lähes 200 maassa ympäri maailman. Mainittakoon, että yhden kansanautomerkin ensimmäistä Kupla-mallia valmistettiin eräiden tietojen mukaan 21,3 miljoonaa kappaletta. Onhan se moninkertainen määrä, mutta autoja näkyikin tuolloin joka paikassa. Suomessa on Jimnyjä rekisteröity viime vuosina sadan kappaleen kahden puolen. Uuden mallin myötä usko jatkuvaan kolmenumeroiseen myyntilukuun on vahva.

Lähes pystysuorat pilarit maksimoivat sisätilat. Myös auton kyljet ovat lähes pystysuorat. Akseliväli on pysynyt ennallaan edeltäjäänsä, mutta pituus on alalle poikkeuksellisesti lyhentynyt 50 millimetrillä 3 645 millimetriin varapyörällä varustettuna, kuten kuvassa. Kyse on siis varsin lyhyestä ajoneuvosta, joka osaltaan tekee siitä hyvän maastoauton.

”Satoja tulee varmasti menemään. Sen verran hyvää on vastaanotto jo ollut ennen kuin edes autoja on saatu maahan. Etenkin naisväen suunnalta on kuulunut runsaasti kiinnostuksen ääntä. Pieni, näppärä ja edullinen auto soveltuu hyvin myös kaupunkiajoon. Varsinkin kun monista kaupungeista on kantautunut viime aikoina moitteita talvikunnossapidosta. Nelivetoisena Jimny selviää aamuisesta lumikaaoksesta monia perheautoja huomattavasti paremmin. Myös Jimnyn uudet, pirteät värit lisäävät varmasti naisten kiinnostusta tuotteeseen”, toteaa Suzuki Motor Finland oy:n toimitusjohtaja Teemu Juntunen.
Suzuki on autovalmistajana merkittävä tekijä, vaikka suuret ja pienetkin premium-mallit puuttuvat ohjelmasta. Viime vuonna Suzukin nelipyöräisiä rekisteröitiin maailmassa 3,4 miljoonaa kappaletta. Tänä vuonna luvun uskotaan kohoavan yli kolmen ja puolen miljoonan. Suomessa merkin osuus on alle prosentin. Maahamme tuodaan nykyisin vain nelivetoisia Suzukeja. Kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä on rekisteröity lähes 1 200 uutta Suzukia.
Trendi on kasvava, mutta maahantuojan taholta myönnetään tehtaan suunnalla olevan hienoisia toimitusvaikeuksia maailmalla vallitsevan kovan kysynnän johdosta. Suomen myydyin Suzuki on B SUV -segmenttiin asettuva Vitara. Niitä on tuosta 1 200 kokonaismäärästä yli 700.

Valoissa on siirrytty takaisin helposti huollettaviin, pyöreisiin erillisvaloihin. Ajovalot ovat halogeenit. Musta puskuri tehostaa keulan jämerää ilmettä.

Perän ylitys on minimaalinen. Jättökulma on huikeat 49 astetta. Pyöräkotelot ovat suuret helpottaen renkaiden vaihtoa. Mustat, muoviset lokasuojan levikkeet parantavat ulkonäköä sekä suojaavat peltipintaa. Muoviset osat sietävät pieniä kosketuksia vaurioitta. Niitä maastossa usein tulee. Takana ovat rumpujarrut, edessä levyt.

Maailma muuttuu, Jimny ei
No ei nyt sentään, mutta mallin neljännen sukupolven myötä ei ole lähdetty kosiskelemaan asiakkaita futuristisen muotoilun, ylitsepursuavan (osin turhankin) elektroniikkavarustelun eikä koon kasvattamisen konstein. Jimny on kuitenkin täysin uusi auto edeltäjäänsä verrattuna. Sen pyöreä muotoilu on palautunut aikaisemmista malleista tuttuun kulmikkuuteen. Auto on uudistunut toiminnallisuuden ehdoilla.
Maastoajo-ominaisuuksista ei ole tingitty, vaan päinvastoin. Oikean maasturin tapaan Jimnyssä on aina ollut tikapuurunko. Nyt sitä on vielä vahvistettu lisäämällä rakenteeseen yksi X-tuki sekä kaksi poikittaistukea. Näin runko ei turhia nöyristele. Akseliväli on pysynyt ennallaan (2,25 metriä), mutta kokonaispituus on alalle poikkeuksellisesti lyhentynyt 50 millimetrillä ollen nyt 3 645 millimetriä varapyörän kanssa. Leveyttä on tullut hieman lisää (+45 mm, leveys nyt 1 645 mm) sekä korkeus on kasvanut (+50 mm, nyt 1 720 mm). Ulkoisesti auton ilme haiskahtaa retrolta. Ja sehän myy monella alalla, miksei myös autoilussa. Siitähän on monia esimerkkejä, Kupla, Mini jne. Tosin Jimnyn osalta ei ole lähdetty niin suurin teknisiin muutoksiin, mitä edellä mainitut ovat saaneet kokea. Maasto-ominaisuuksistakaan ei ole tingitty ja hinta on saatu pysymään uudistuksista huolimatta lähes ennallaan.

Monitoimiohjauspyörä on tukeva ja sopivan paksu. Siinä on myös 35 millimetrin korkeussäätö. Mittaristokin noudattelee retrohenkeä selkeää luettavuutta myöden. Kojelaudassa on toimintoja ja kytkimiä maltillisesti. Kytkimien käyttö onnistuu myös käsineet kädessä. 190-senttinen kuljettaja mahtuu operoimaan komentopaikalla erinomaisesti. Sivuikkunan alareunan etuosan madallus parantaa näkyvyyttä eteen alas oleellisesti niin maastossa kuin parkkipaikoilla.

Uusvanha ulkonäkö
Uuden Jimnyn ulkonäössä on häivähdys Mercedes-Benzin kestosuosikkia, G-mallia, joka juuri lienee se kukkulan kuningas. Auto ei ole vuosien saatossakaan pyöristynyt muodoiltaan, ja miksi olisi. Nyt Jimnyn muotoilu noudattelee samoja linjoja. Lähes pystysuorat A-pilari ja takapilari maksimoivat sisätilan. Tuulilasi ei näin ”kaarru silmille” antaen avaran vaikutelman kuljettajan penkiltä eteenpäin.

190-senttinen mahtuu mukavasti myös takapenkille. Tuolloin ei etupenkillä kuitenkaan mahdu olemaan aivan samankokoista kuljettajaa tai matkustajaa. Takapenkit alas käännettynä muodostuu taakse 377 litran tavaratila. Pohjassa on luja ja helposti puhdistettava muovipinnoite. Takapenkit ylhäällä ei tavaratilaa juurikaan ole. Sivutilaa on rutkasti pystysuorien kylkien johdosta.

Pystysuorat takapilarit kasvattavat tavaratilaa. Lisäksi pystysuora takalasi helpottaa auton äärimittojen hahmottamista. Peruuttaminen seinän lähelle on helppoa. Kulmikkuus on siis sitä retroa, mutta tuo mukanaan näitä hyviäkin puolia. Ehkä siksi tuo kukkulan kuningaskaan ei ole ulkoisesti paljoa muuttunut aikojen kuluessa.
Käytännöllisyys on nyt Jimnyssä päässyt muotoilun edelle. Esimerkiksi etusivulasien etualareunojen madallukset todella parantavat näkyvyyttä alas eteen. Asiasta on hyötyä maastoajon lisäksi myös jokapäiväisessä ajossa kaupunkiympäristössä. Ajoneuvon sivuikkunat ovat niin ikään lähes pystysuorat, joka myös osaltaan kasvattaa sisätiloja. Pystyt ikkunat eivät myöskään kerää lunta niin herkästi.
Särmikkyyttä ulkoasuun tuovat suuret pyöräaukot sekä mustat, muoviset levikkeet, jotka myös joustavat sopivasti pienissä törmäyksissä.
Jimny on lyhyt auto. Korkea maavara (210 mm) sekä viistetyt puskurit edessä ja takana tekevät siitä varsin liukkaan kulkijan maastossa. Etupään kohtauskulma on 37 astetta ja peräpään jättökulma 49. Akseleiden väliin jäävä ylityskulma on 28 astetta. Näillä eväillä Jimny selviää hankalistakin paikoista, varsinkin kun muu tekniikka tukee sitä.
Ulkoisen olemuksen piristämiseksi on nyt saatavana iloisen oloisia värejä. Esittelyauton näyttävä keltaisuus (kinetic yellow) syöpyi lähtemättömästi verkkokalvoille, ja nimenomaan positiivisessa mielessä. Muitakin iloisia värejä on saatavana sekä myös auton tyypillistä käyttäjäkuntaa, metsästäjiä ja muita luonnossa kulkijoita enemmän puhuttelevia maastovärejä. Oli korin väri sitten mikä tahansa, ovat puskurit ja pyöränlevikkeet aina mustia.

Sisällä kaikki kunnossa
Sisäverhoilussa luotetaan vähemmän arkaan mustaan. Mittaristo on yksinkertainen, mutta selkeälukuinen. Kytkimiä ei ole ylenpalttisesti. Ja olemassa olevat ovat suuria, joten käsittely onnistuu myös hansikkaat kädessä. Ohjauspyörä on pieneen autoon nähden suuri. Tukevaan rattiin on koottu ajan hengen mukaisesti toimintoja, joten monitoimiohjauspyörästä voidaan puhua. Siinä on myös 35 millimetrin korkeussäätö.
Takapenkit saa käännettyä ala-asentoon, jolloin takapäähän muodostuu 377 litran vetoinen tavaratila. Se on 53 litraa edeltäjää suurempi. Takapenkkien ollessa istuma-asennossa, ei taakse jää juurikaan tavaratilaa. Ehkäpä asiakirjasalkku mahtuu mukaan, mutta lentolaukku ei. Takapenkit kääntyvät osissa, joten muunneltavuutta on tarjolla.

Aidossa maastoautossa alennusvaihde hoituu mekaanisen vivun avulla, niin Jimnyssäkin. Voimansiirtoon ei liity mitään sähkökäyttöisiä toimintoja. Suzuki Jimnystä on tarjolla kaksi versiota; manuaalivaihteinen (kuten kuvassa) sekä automaattivaihteinen. Muilta varusteiltaan nämä vaihtoehdot ovat Suomessa täysin identtiset. Vaihteiston lisäksi ostajan päätettäväksi jää vain ulkoväri.

Myös etupenkit kääntyvät alas mahdollistaen vaikkapa autossa nukkumisen tai esimerkiksi pitkien tavaroiden kuljettamisen sisällä. Takapään tavaratilan pohja on verhoiltu tukevalla ja helposti puhtaana pidettävällä muovipinnoitteella.
Kuljettajan istuimella vallitsee 190-senttisellikin kuljettajalle hyvät oltavat. Kunnollinen ajoasento löytyy helposti, eikä ahtaudesta ole tietoakaan. Pääntilaa sekä pystysuorista kyljistä johtuen sivuttaistilaakin on riittävästi, suorastaan paljon.

Kuskin pituuden myötä näkyvyys lähelle alas on todella hyvä. Kattokin on korkealla, joten eteen ylös kurkkimisen tarve on vähäistä. Yllättäen edellä mainitun mittainen kroppa mahtuu istumaan lähes mukavasti takapenkilläkin, kun etupenkillä istuu 180-senttinen. Auto on kaksiovinen, joten takapenkille hivuttautuminen vaatii pientä ponnistelua autoilun alkuaikojen tapaan. Jimnyyn mahtuu hyvin kyytiin neljä metsämiestä vai pitäisikö nykyään sanoa, että metsähenkilöä. Kolmen henkilön kuormalla mukaan mahtuu sitten jo melkoinen määrä varusteitakin.

Pärjää maastossa
Jimnyn selviytymiskyky maastossa perustuu pienen koon lisäksi ”oikean” maasturin varusteisiin. Vahvistettu tikapuurunko yhdessä jäykkien akseleiden ja vipukäyttöisen jakovaihteiston kanssa tekee autosta varsin hyvän etenijän. AllGrip Pro -nelivedossa on tarjolla kolme eri ajotilaa; kaksipyöräveto jolloin veto tapahtuu takapyörillä, nopea neliveto sekä hidas neliveto (alennusvaihde).
Valinta tapahtuu siis mekaanisella vivulla ilman elektronisia avustimia. Luistonrajoitin huolehtii parhaasta mahdollisesta vetopidosta rajoittamalla sutivan renkaan pyörimistä. Tilavat pyöräkotelot eivät aivan heti tukkeudu lumessa tai mudassa.
Uudessa kevyemmässä neljäsylinterisessä bensiinimoottorissa on tehoa 75 kilowattia (102 hv). Iskutilavuus on kasvanut edellisen mallin 1,3 litrasta 1,5:een. Vääntömomenttikin on kasvanut hieman, nyt se on 130 newtonmetriä. Tarjolla on vain yksi, edellä mainittu voimanlähde. Vaihteistoksi voi valita viisivaihteisen manuaalin tai neljävaihteisen automaatin. Alhaisin laskennallinen CO₂-päästö (NEDC BT) saavutetaan manuaalilaatikolla. Arvo on 154 grammaa per kilometri. Sekin on alentunut edeltäjästään.
Jimnyn kohdalla auton kokoonpanon määrittelevää monisivuista monivalintatehtävää ei siis ole. Maahantuoja on helpottanut myyntiprosessia entisestään valitsemalla myyntiin vain yhden, GL-varustetason nimeä kantavan malliston. Elikkä vaihtoehtoja on tasan kaksi kappaletta, manuaali- tai automaattivaihteinen. Hinta manuaalille on 24 991 euroa ja automaatille 27 991 euroa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron.

Konehuoneessa vallitsevat avarat oltavat. Suomeen tuotavissa malleissa on aina 1,5-litrainen, 75 kilowatin (102 hv) bensiinimoottori. Moottorin käynti on erittäin hiljaista ja tasaista. Huoltokohteet akkua myöden ovat hyvin esillä.

Nykyaikaisiakin varusteita on
Edellä kerrotun perusteella saattoi jäädä kuva, että uudessa Jimnyssä ei elektroniikalla tai muilla avustimilla mässäillä. Mässäily on ehkä juuri se oikea sana, koska toki niitäkin autosta löytyy, muttei ylenpalttisesti. GL-varustelutason myötä autossa on sopivasti pikkumaasturinkin käyttöä helpottavia ominaisuuksia, kuten kaistavahti, kaukovaloavustin ja hämärätunnistin, kauko-ohjattu keskuslukitus, vakionopeudensäädin sekä manuaalinen ilmastointi.
Maastoajoon pientä lisuketta tarjoaa mäkilähtöavustin sekä alamäkihidastin. Toki niistä on hyötyä ja iloa myös tavalliseen kaupunkiajoon. Maantiellä menoa helpottaa törmäyksenestoavustin jalankulkijatunnistuksella, liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä sekä kuljettajan vireystilan valvontajärjestelmä, joten aivan ilman elektroniikkaa ei uusi Jimnykään selviä.

Neljännen sukupolven Jimny on kuin se kuuluisa naisen kenkä; pieni päältä, suuri sisältä. Neljä aikuista mahtuu hyvin mukaan ja auto selviää tuolloinkin vielä hyvin vaikeista paikoista. Uudet pirteät värit lisäävät näkyvyyttä katukuvassa. Metsämiehille on tarjolla myös maastonvärisempää kuosia.

Auto paikallaan
Suppeasta valikoimastaan huolimatta Jimny tarjoaa varteenotettavan kulkijan moneenkin harrastukseen ja miksei myös ammattikäyttöön. Pitkiä matkoja kukaan tuskin paljoa tulee Jimnyllä ajamaan, vaikkakin moottoritienopeus sujuu helposti muun liikenteen seassa, eikä äänimaailmakaan häiritse keskustelua tai radion kuuntelua.
Maastossa tai huonoilla metsäteillä ajo puolestaan onnistuu Jimnyllä erinomaisesti. Sen myötä autosta saa hyvän kaverin moneen luonnossa tapahtuvaan harrastukseen. Jimnyä ei tarvitse jättää asfalttitien reunaan. Se tulee mukaan iltanuotiolle.
Kaupunkioloissakin Jimny tarjoaa huoletonta menoa pienen kokonsa ja ketteryytensä johdosta. Talvisissa oloissa se pesee suurimman osan perheautoista juuri aidon nelivedon avulla. Jimnyn omistajan ei tarvitse itseään lumitöillä kiusata. Auto etenee syvässäkin hangessa ja kiipeää näppärästi polanteen yli. Muotoilu on retroa, mutta käytettävyys tätä päivä. Mitäpä sitä muuta autolta voi vaatia.

Muutakin tulossa
Nyt esitelty Suzuki Jimny saadaan asiakastoimituksiin ensi vuoden alussa. Esittelyautoja on jo maassa, joten koeajomahdollisuus on olemassa.
”Jonkin verran autoja on jo varattu, joten alku näyttää lupaavalta. Ja aika moni varattu auto on menossa naiskuskille”, sanoo Suzuki Motor Finlandin tuotepäällikkö Juuso Ruskola.
Suzukilta on juuri tulossa myös Vitaran uusi malli. Faceliftinä toteutettu uudistus tuo mallistoon uusia värejä sekä nimensä mukaisesti muuttuneen etupään uuden maskin ja puskurin myötä. Sisätiloissa uutta on muuttunut mittaristo, tukeva kyynärnoja ja ajotietokone värinäytöllä. Moottoripuolella siirrytään vapaasti hengittävistä kokonaan turboahdettuihin malleihin. Tarjolle tulee kaksi bensiinimoottoria; 82 kilowatin kolmesylinterinen ja 103 kilowatin neljäsylinterinen (112 ja 140 hv). Vitarasta löytyy nyt myös samoja ajoavustimia, joita Jimnyssäkin on. Halvimmillaan uuden nelivetoisen turbo-Vitaran omistajaksi pääsee 23 990 eurolla.